Olipa iloinen yllätys, kun Huumorinkukka-blogista löysin tämän minulle osoitetun tunnustuksen! Kiitos kaunis siis Anne <3

Tunnustuksesta kiittämisen lisäksi asiaan kuuluu vastata 10 kysymykseen, joten täältä pesee :)

1. Lempivärisi: Mustan ja valkoisen - jotka jonkun koulukunnan mukaan eivät ole värejä lainkaan - lisäksi ehdoton suosikki on punainen! 

2. Lempieläimesi: Vaikka meillä tällä hetkellä asustaakin ihana koiruus, on minun pakko myöntää, että sisälläni asuu ihka oikea kissaihminen. Lapsuudenkodissani oli kissoja ja itsellänikin sellainen on ollut. Haaveissa siintää - sitten joskus - oma ragdoll-kissa.

3. Onnennumerosi: ei taida sellaista olla. Lottoan kyllä säännöllisesti, mutta en muista edes vakirivistäni yhtään numeroa ulkoa :)

4. Alkoholiton lempijuomasi: siis tosiasiahan on, että ilman kahvia ei ole elämää! Ainakaan minulla... Vesi tulee hyvänä kakkosena perässä.

5. Facebook vai Twitter: ehdottomasti Facebook :) Twiittaaminen on toistaiseksi tuntematon käsite...

6. Mistä pidät: no niin, tähänhän onkin helppoa vastata ihan lyhyesti....no ainakin lapsista ja perheestä, ystävällisistä ihmisistä, rehellisyydestä.... suklaasta, zumbasta, lukemisesta, rennosta meiningistä ja huumorista noin yleensä :) 

7. Lahjojen antaminen vai saaminen: Tää on helppo: antaminen. Vaikka oikean lahjan keksiminen joskus onkin hankalaa, niin antamisen ilo on kuitenkin suurempi kuin saamisen. Ilolla toki otan saamani lahjat myös vastaan :)

8. Lempimuotosi: oi voi, mitähän tähän sanoisi... Barbapapa? Siksi, että se voi muotoutua miksi vaan :)

9. Lempipäiväsi: perjantai ehdottomasti. Vaikka perjantaiaamuna olisi kuinka väsynyt, päivän jaksaa vaikka päällään seisten, kun tiedossa on viikonloppu.

10. Lempikukkasi: en ole mikään hortonomi, mutta ruusu on aina kaunis, samoin liljat.

Siinähän sitä tuli vastausta jos vaikka mihin. Tunnustus kuuluisi myös laittaa eteen päin 10 blogiin, mutta nyt jätän jokaisen täällä käyvän bloggarin hommaksi napata tämä tästä itse mukaansa! Niin monta hienoa ja kivaa blogia nimittäin löytyy, että valinta on kovin vaikea. 

Ihanaa perjantaipäivää kaikille! 

Meillä esikoinen täytti viime viikolla 17 vuotta ja halusi muutamalle ystävälleen tarjota tänään kakkukahvit. Kakun suhteen toiveena oli, että se olisi mieskakku, joten tuumasta toimeen ja tässä on lopputulos  .

Vähän on tuollainen "siloinen" mies vielä, mutta nuorihan se on päivänsankarikin :)

Kakku itsessään on 8 munan sokerikakkupohja + 4 munan kääretorttupohja. Kääretortusta ja ylijääneestä kakkupohjasta muotoilin lihaksia jannulle. Välissä vadelmamousse ja marianne crushia. Iho on marsipaanin ja sokerimassan sekoitusta, farkut pelkkää sokerimassaa. Ihon pinnalle suihkin kultasprayta (ei juurikaan kuvasta erotu) ja farkkuihin helmiäistä.

Tässä vielä kuvaa "ihan iholta" .

Tätä herkkua leivoin jo muutama päivä sitten. Ohjeen löysin Annikan keittiöstä täältä. Muuten noudattelin ohjetta, mutta käytin rahkana Arla keittiö-sarjan uutta makua, eli omena-kanelirahkaa. Laitoin sitä siis kaksi purkillista, mutta yksikin olisi riittänyt (laita silloin toiseksi siis tavallista rahkaa). 

Pian alkaa omenakausi olla auttamattomasti ohi, mutta vielä ne viimeisetkin omenat kannattaa ottaa talteen ja kokeilla vaikka tätä :)

Ja tämäkin ohje löytyi uusimmasta Hembakat-lehdestä .

Taikina:

2 dl ruisjauhoja

2 dl vehnäjauhoja

1 tl ruokasoodaa

1 tl suolaa

3 dl piimää

1 1/4 dl siirappia

Pinnalle:

pinjansiemeniä

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele 1,5 litran vetoinen leipävuoka (tai käytä leivinpaperia vuoassa). Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja lisää sen jälkeen piimä ja siirappi. Sekoita ainekset nopeasti sekaisin. Kaada taikina vuokaan ja ripottele pinnalle pinjansiemeniä. Paista leipää uunin alatasolla n. 40min. Kokeile leivän kypsyys ennen uunista ottamista esim. cocktailtikulla. Ota kypsä leipä vuoasta ja anna sen jäähtyä liinan alla.

Minä lisäsin taikinaan vielä muutaman auringonkukansiemen :)

Viikonlopun mökkireissulta tuliaisina saatiin muutama kantarelli, joista eilen leivoin kantarellipiirakan. Sieniä oli n. 4 dl ja ne kaikki luonnollisesti pannulla käytin ja piirakkaan laitoin . 

Pohja:

100 g margariinia

2 dl vehnäjauhoja

1,5 dl juustoraastetta

0,5 dl kylmää vettä

Nypi rasva, jauhot ja juustoraaste. Lisää kylmä vesi nopeasti. Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja laita sitten vuoka jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.

Täyte:

n. 0,5 l kantarelleja (myös suppilovahverot kävisivät hyvin)

1 isohko punasipuli

1 prk (100g) kantarellituorejuustoa

n. 1dl juustoraastetta

2 munaa

2 dl kermaa

ripaus hienonnettua mustapippuria

Paista sieniä paistinpannulla, kunnes niistä on neste irronut ja haihtunut. Lisää pannulle nokare rasvaa ja lisää punasipuli renkaina sienten joukkoon. Kuullota hetki. Ota pannu liedeltä ja sekoita kerman joukkoon loput täytteen aineet. Ota piirakkavuoka jääkaapista ja kaada sienet ja sipulit pohjan päälle. Lisää lopuksi kermaseos. Paista 175 asteessa n. puoli tuntia.

Tämäkin ohje on tuoreimmasta Hembakat-lehdestä. Helppoja ja nopeita tehdä ja sopivat siis myös kananmuna-allergisille. 

n. 10 kpl

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 dl hienoa sokeria

75 g sulatettua voita

1 dl maitoa

75 g valkosuklaata paloiteltuna

n. 5 luumua

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri sekä tavallinen sokeri kulhossa. Lisää sulatettu voi ja maito. Sekoita joukkoon paloiteltu valkosuklaa. Poista luumuista kivet ja pienennä ne paloiksi. Jaa taikina n. 10 muffinssivuokaan. Laita n. puolikkaan luumun verran luumunpaloja jokaiseen muffinssiin. Paista muffinsseja n. 12 - 15 minuuttia. Anna jäähtyä ja ripottele lopuksi tomusokeria pinnalle.

Tämän ohjeen löysin uusimmasta Hembakat-lehdestä. Ulkoisesti leipä muistuttaa kovastikin vähän aikaa sitten tekemääni toista hiivatonta vuokaleipää, mutta raaka-aineet ovat aivan erilaiset. Itse rakastan leipää, jossa on ns. suutuntumaa ja tässä leivässä kun on paljon siemeniä, niin kyllä maistuu . Ohje on kahdelle leivälle, eli on hyvä varata kaksi vuokaa jo valmiiksi, ennen kuin aloittaa. 

5 dl spelttijauhoja

5 dl täysjyvä spelttijauhoja

4 dl kaurahiutaleita

1 dl pellavansiemeniä

1 dl auringonkukansiemeniä

1,5 tl suolaa

4 tl ruokasoodaa

2 omenaa raastettuna

2 rkl hunajaa

9 dl maustamatonta jugurttia (minä käytin "partaäijää")

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota (tai käytä vuoassa leivinpaperia) 2 n. 1,5 litraista vuokaa. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään suuressa kulhossa. Kuori ja raasta omenat. Sekoita omenaraaste, jugurtti ja hunaja omassa kulhossaan sekaisin. Kaada jugurttiseos kuivien aineiden sekaan ja sekoita huolella, jotta kaikki aineet varmasti sekoittuvat. Jaa taikina vuokiin ja paista uunin alimmalla tasolla n. 1h 20min. Jos leipien pinta alkaa loppuajasta liikaa tummua, voit laittaa folion viimeisten 15min ajaksi vuokien päälle. (Minulla näin ei käynyt.) Paiston jälkeen anna leipien hetki jäähtyä ja kaada ne sitten vuoistaan ja jätä leivinliinan alle syömistä odottamaan.

Tämä leipä on mehevää ja paranee vain seuraavana päivänä. Ja mikä parasta, toisen leivän saa jopa pakastimeen asti :)

Tätä herkkua tehdään meillä vain näin omena-aikaan. Mutta sen paremmalta se sitten maistuu - ja tietenkin vaniljajäätelön kera! 

n. 10 pienehköä omenaa 

125 g margariinia sulatettuna

1 dl fariinisokeria

1 tl kanelia

3 dl kaurahiutaleita

0,5 dl vehnäjauhoja

Kuori ja lohko omenat voidellun uunivuoan pohjalle. Ripottele kaneli omenalohkojen päälle. Sulata margariini mikrossa ja lisää joukkoon fariinisokeri, kaurahiutaleet ja vehnäjauhot. Levitä seos tasaisesti omenoiden päälle. Paista 200 asteisessa uunissa alatasolla n. puoli tuntia.

Sain pitkästä aikaa leipoa täytekakkua, kun naapuri pyysi minua tekemään miehensä nelikymppisille kakut. Päädyimme kahteen kakkuun, toinen 6 munan pyöreä ja toinen 8 munan suorakaiteen muotoinen. Kun kyselin juhlakalun mielenkiinnonkohteista, vastaus oli, että autot ja työkalut ovat lähellä sydäntä. Autoa en lähtenyt tekemään, mutta työkalut päätyivät koristeisiin. Täytteen suhteen toiveena oli, että jotain suklaista saisi kakuista löytyä .

Kakut ovat täysin maidottomia. Täytteeksi tein GoGreenin vispistä sekä Dammenbergin Maya Exotic-suklaasta moussen, johon lisäsin vielä vähän liivatetta. Pyöreään kakkuun tuli lisäksi toiseen väliin banaania ja isompaan kakkuun painelin moussen joukkoon vadelmia. Pinnalla sokerimassan ja marsipaanin sekoitus, samoin tuo keskellä oleva koriste on samaa sekoitetta. Kukat pelkkää sokerimassaa. Spritsausten kanssa on vielä paljon opeteltavaa, mutta tällä kertaa niistä tuli tällaiset .

Laitoin pinnan alle myöskin GoGreen vispiä kerroksen, mutta jostain syystä se silti päästi kakut hikoilemaan. Lämmin ilmakin tietysti vaikutti, mutta itseäni moinen harmitti. 

Joka tapauksessa: vielä kerran onnea päivänsankarille!

Pihassa taas pinaatti rehottaa, joten päätin tehdä pakastimeen sille tilaa ja käyttää viimeiset viime vuotiset pakastimesta pois, tekemällä itse pinaattilättyjä . Vähän mietin, kuinka lapsille kelpaa, mutta hyvin upposivat :)

Ohje kaikessa yksinkertaisuudessaan tässä :

(meille tein tämän tuplana)

0,5 l maitoa

2 kananmunaa

3 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

150g pakastepinaattia (tästä määrästä en mene ihan takuuseen, kun oli itse pakastetut satsit, mutta suunnilleen tuon verran sitä varmaankin oli)

1 rkl öljyä

Sekoita munat ja maito vispilällä sekaisin. Lisää vehnäjauhot, suola, sulatettu pinaatti sekä öljy. Anna taikinan turvota n. 20 min ja paista lettupannulla molemmin puolin. Tarjoile puolukkahillon kera :)

 Omena-aika on taas täällä. Ja tänäkin vuonna omenoita on paljon!

Lasten kanssa saamme joka päivä kerätä maahan pudonneet omput ja lajitella kompostiin menevät ja syötäväksi kelpaavat. Ja jos ei sitä hommaa tee päivittäin, onkin jo haravalla töitä. Eilen keräilimme omput syksyn ensimmäiseen omenapiirakkaan.

Ja iltapäivällä maistuikin sitten tämä meidän perinteinen omppupiirakkamme, jolla on aina hyvä aloittaa :)

Pohja:

3 munaa

3 kahvikuppia sokeria (tässä 1 kahvikuppi = 2 dl)

4,5 kahvikuppia vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1,5 kahvikupillista maitoa

250g margariinia

Pinnalle:

kuoritun omenan lohkoja

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munasokerivaahtoon. Sekoita joukkoon maito sekä sulatettu rasva. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille (tästä tulee siis iso piirakka) ja asettele omenanlohkot taikinan pinnalle. Ripottele jo ennen uuniin laittoa piirakan pinnalle hieman kanelisokeria ja paista 200 asteisessa uunissa n. 30 min. Paiston jälkeen voit vielä vähän lisätä kanelisokeria, jos piirakka sitä kaipaa. Nautiskele vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.

Tämän herkullisen ohjeen löysin uusimmasta MeNaiset-lehdestä. Ja koska omasta pihasta saa nyt kivasti marjoja, oli tätä kerrassaan pakko kokeilla .

Taikina:

200 g voita tai margariinia

3 dl sokeria

2 munaa (itselläni lipsahti alun huolimattoman ohjeen lukemisen takia 3, mutta lopputulokseen se ei vaikuttanut)

2 tl leivinjauhetta

5 dl vehnäjauhoja

2 dl kaurahiutaleita

Täyte:

3 dl vadelmia tai herukoita (laitoin n. 2dl vadelmia ja 1 dl punaherukoita)

1 muna

2 dl ranskankermaa

50 g valkosuklaata

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen samalla voimakkaasti vatkaten. Yhdistä leivinjauhe jauhoihin ja kaurahiutaleisiin ja nostele seos rasvavaahtoon. 

Painele 2/3 taikinasta leivinpaperilla vuoratun vuoan pohjalle (noin 25 x 35 cm tai pyöreä vuoka halkaisijaltaan 25cm). Levitä marjat taikinan päälle. 

Sekoita muna ranskankermaan ja raasta joukkoon valkosuklaa. Levitä seos marjojen päälle. Nosta loput taikinasta kokkareina piiraan päälle. Pintaan saa jäädä aukkoja. 

Paista piirasta 175 asteessa uunin keskitasolla n. 50 min. Anna piiraan jäähtyä ennen vuoasta irrottamista.

Tarjoile esim. vaniljajäätelön tai vaniljavaahdon kera.

Koska maailmasta vielä löytyy ajattelevaisia ja ihania ihmisiä, sain tämän leipäohjeen käsiini. Resepti löytyi Ryytimaan Minnalta täältä. Ja mikä ihaninta, se sopii vielä aika hienosti viime aikoina noudattamaani vähähiilihydraattiseen ruokavalioonkin. Ohjetta noudatin muuten orjallisesti, mutta vaihdoin ruishiutaleet ruisleseisiin, joissa on hiilihydraatteja vain 15g/100g. Tietysti rusinat ja siirapin pois jättämällä hiilihydaattien määrä olisi vieläkin pienempi, mutta se kokeilu jääköön tuonnemmaksi. Enhän tätäkään leipää sentään kerralla kokonaan syö .

Kiitos siis Minnalle!

 Höh, sanon mä...uusi siis laitettava, vanhassa olisi pian 40 000 mennyt rikki. 

 Siskoni toivoi oman tyttärensä syntymäpäiville samanlaista voileipäkakkua kuin tämä täällä. Joten saamansa piti :) Koristelut tietty vähän erilaiset, mutta sisällys liki sama. Pieninä eroina mm. se, että tässä käytin leipinä sekä vaaleaa paahtoleipää että täysjyväpaahtoa ja "yhden välin täytteessä" korvasin turkkilaisen jugurtin valkosipulituorejuuston ja ranskankerman sekoituksella.

.

Tänään on esikoisen nimipäivä ja siksipä leivoin tämän mansikkaisen kääretortun. Tai no, mansikkaa on vain päällä koristeena :) Torttupohja on vanha tuttu 4 munan vaalea pohja, välissä purkillinen kuningatarrahkaa sekä n. puolet FloraVispipurkista vaahdotettuna. Pursotuksiin meni 1,5 purkkia FloraVispiä ryyditettynä vaniljakreemiauheella. Ja päällä siis mansikoita ja vähän valkosuklaata sulatettuna.

Hyvää nimipäivää Sara .

Meillä vietettiin viime sunnuntaina kerralla kaikkien viiden kesällä syntyneen lapsen syntymäpäiviä. Minä leivoin yhtä jos toista tarjottavaa ja sitten käy niin, että kuvia ei ole kuin kahdesta kakusta :( Kyllä kuulkaa jälkeen päin harmitti, kun asian tajusin. Siis ettei yhtään kuvaa edes kahvipöydästä...Laitan siis tähän postaukseen kuvat vain täytekakusta ja voileipäkakusta ja seuraavan kerran muistan erheeni. No, puolustuksekseni mainittakoon kuitenkin, että kaksi päivää olin +30 asteisessa köökissä touhunnut, että ihmekös se, jos h-hetkellä ei aivot toimineet.

Kakkujen lisäksi pöydästä löytyi tonnikalapiirakkaa, kasvispiirakkaa, mokkapaloja, juovikkaita juustokakkubrownieseja, mariannetiikerikakkua, kuningatarjuustokakku sekä vaahtokarkkeja.

Lihavoileipäkakku näytti tältä:

Leipänä 2 pakettia Reilu täysjyväpaahtoa

Täyte 1 (tämä riitti kahteen väliin):

2 purkkia ruohosipulituorejuustoa

350g ylikypsää saunapalvia pieneksi paloiteltuna

2 suolakurkkua pieninä paloina

1 purkki ranskankermaa

sinappia

Täyte 2 (tätä oli yhdessä välissä):

n. 250g turkkilaista jugurttia

n. 100g kevytmajoneesia

sinappia

tuorekurkkua pieninä paloina (laitoin n. puolikkaan kurkun)

punainen paprika pieninä paloina

suolaa

Päällä:

1 purkki (200g) valkosipulituorejuustoa

2 purkkia Flora Vispiä vaahdotettuna

n. 100g kevytmajoneesia

koristeina pippurikinkkua, salaatinlehtiä, ruohosipulia, herneenversoja, kurkkua

Vadelmainen kinuskikakku

Pohja 6 munan sienikakkupohja

Välissä kinuskivaahtoa ja kokonaisia vadelmia. Kostutuksena vaniljamaito.

Kinuskivaahtoon 2dl kuohukermaa ja 2 dl fariinisokeria kiehautetaan keskenään (mieluiten jo edellisenä päivänä, jotta se ehtii kunnolla jäähtyä) ja vaahdotetaan kylmänä vaahdoksi kuin kermavaahto. Vaahtoon lisätään 3 liotettua liivatelehteä sekä vadelmia ja kakku täytetään. Kakun annetaan hyytyä väh. 4 tuntia, mieluiten yön yli. 

Kakun päällä kinuski, pursotukset Flora Vispin ja vaniljarahkan sekoitusta, koristeet vaahtokarkin makuista sokerimassaa.

Näiden leivosten ohjeeseen törmäsin Raisan reseptit-blogissa, täällä. Ja pakkohan se oli kokeilla itsekin näiden tekoa :) Aika kiva ohje ja lopputuloskin oli ihan onnistunut. Ainakin lapsille nämä tekivät hyvin kauppansa.

Tässä vielä parempi kuva tuosta leikkauspinnasta, jossa näkyy välissä oleva suklaakin.

Tämä kakku lähti eilen mukaan mökille juhannuksen viettoon. Ohje oli oma sovellukseni netin selailun pohjalta.

Pohja:

1,5 pötköä Dominokeksejä

75 g voita sulatettuna

Täyte:

1 prk kuningatar-rahkaa

1 prk kuningatar Pilttiä

2 prk Mascarponejuustoa 

1 prk Flora Vispiä

1 rkl vaniljasokeria

n. 0,5 dl tomusokeria

3 liivatelehteä (olisi saanut olla neljäskin)

1 rkl vettä

Koristeluun:

tuoreita marjoja

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota Flora Vispi. Lisää kermavaahtoon rahka, Piltti, tuorejuusto, vaniljasokeri ja siivilöity tomusokeri. Sekoita kaikki hyvin keskenään.

Syy tämän blogin hiljaisuuteen on siis matka, joka tehtiin oman perheen voimin Espanjaan ja joka kesti kolme viikkoa. Viime sunnuntaina kotiuduimme ja tässä joitakin tunnelmia myös jaettavaksi :) 

Matka alkoi tietenkin Helsinki-Vantaan lentokentältä, jossa päätimme nauttia vähän virvokkeita ennen koneeseen astumista. Isäntä halusi oluen ja minä pyysin kahvilan tytöltä "saavin kokoista" kahvia. Ja sellaisen myös sain! Maitokahvini oli siis ison oluen kokoinen . Enpä ole moista koskaan ennen saanut missään.

Ainoa syömiseen liittyvä toive matkalla oli, että saisimme maistaa churroja, joita emme ennen ollet maistaneet, vaikka olemme Espanjassa aiemminkin käyneet. Ja tokihan niitä löytyi monestakin paikasta. Churrot ovat siis perinteinen Espanjalainen - usein aamiaiseksi nautittava - herkku. Ne paistetaan öljyssä joko tuollaisiksi rinkuloiksi tai sitten suoriksi pötköiksi. Me törmäsimme vain tähän rinkulamalliin :)

Churrot nautitaan sulan suklaan (tai kaakaon) kanssa dippaamalla niitä suklaaseen. Kysyimme kahvilan tarjoilijalta, tuleeko taikinaan hiivaa ja vastaus oli vakuuttava "si!", joten minä en niitä kovin uskaltanut syödä, maistelin vain vähän. Vaan kotona, kun asiaa tarkemmin tutkin, löysin netistä vain hiivattomia ohjeita, eli näitä on siis kokeiltava pikimmiten myös täällä suomalaisessa köökissä .

Churroja ensi kerran etsiessämme pyörähdimme paikallisessa konditoriassa sisällä ja kuvahan se oli napattava. Vähän erilaisiakin tuotteita löytyi tiskistä kuin mihin täällä Suomessa olemme tottuneet, mutta kakku on kakku Espanjassakin :)

Rantakadulla oli tietenkin ravintolaa vieri vieressä ja tällaisia "kala- ja rapualtaita" ihan siinä ravintoloiden ulkopuolella.

Ja pihvit paisteltiin asiakkaille tällaisissa "kesäkeittiöissä". Ainakin saattoi nähdä, kuinka kypsäksi se oma biffi siellä tirisi .

Ja lopuksi vielä muutama kuva muuten vaan...

Tässä kuvaa meidän hotellimme allasalueelta. Uida sai aamun klo 10 ja ilta 19 välisen ajan, joten illansuussa oli altailla jo hiljaista.

Täydenkuun aikaan saimme nauttia parvekkeella tällaisista näkymistä.

Ja merenrannassa oli tietenkin käytävä kuunsiltaa kuvaamassa :)

Jos olisi ollut mahdollista tuoda kasveja kotiin, niin muutama kiinanruusu olisi matkalaukkuun varmasti eksynyt. Näitä oli joka mutkassa täydessä kukassa ja isoina pensaina.

Hetkittäin mietin, mitä paikalliset mahtoivat ajatella, kun olin kaikkien puskien vieressä kamerani kanssa, mutta olihan tästäkin trumpettikukasta kuva otettava... 

Paaaaljon muutakin matkaan mahtui, mutta säästän teidät enemmiltä löpinöiltä. Sen verran vain totean, että iso kaipuu maahan jäi, kun kotiin oli lähdettävä, joten viimeiseksi Espanjanmatkaksi tämäkään tuskin meillä jäi :)